Facebookin voittanut

Facebookin Postikorttien Turku -ryhmään on taas liittynyt 73 uutta jäsentä. Ryhmä jatkaa siis kasvuaan eikä loppua liene näkyvissä. Pieni varaus tähän tosin pitää ottaa, sillä en tiedä, minkälaisella ajanjaksolla nämä uudet jäsenet ovat kirjautuneet.

Kaikkiaan jäseniä on tätä kirjoitettaessa jo 13051. Se on todella huikea määrä, kun luvun suhteuttaa kaupungin asukasmäärään ja siihen, etteivät ihan kaikki kuitenkaan ole vielä Facebookissa.

Ryhmässä julkaistaan kaikenlaisia postikorttikuvia Turusta, mutta eniten kuitenkin vanhoja kuvia. "Mielellään ennen 1950 julkaistuja kuvia", sanotaan ryhmän etusivulla. Tässä lieneekin keskeisin syy siihen, miksi ryhmä on niin suosittu: Turussahan tunnetusti riittää huokailtavaa kadonneitten kaupunkimaisemien perään.

Aika usein kuvia onkin kommentoitu niin, että "muista tuon ja oliko sekin ihan pakko purkaa".

Ryhmän suosiota selittää myös se, että nostalgialla on ajassamme kysyntää. Niin on ollut aina epävarmoina aikoina, mutta nyt on mukana yksi lisätekijä: sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. He ovat nyt iässä, jossa on aikaa ja lupa nostalgisoida.

Painettuna parempi

Osa ryhmässäkin julkaistuista vanhoista postikorteista on nyt koottu kaikkien katseltavaksi perinteisen median muotoon, kansien väliin. Ja hyvä niin, sillä onhan näitä hienoja kuvia aivan erilaista katsoa painettuna kuin ruudulta! Yksityiskohdat korostuvat paremmin ja niitä on myös helpompi tiirailla. Kirjan painojälki on onneksi erinomainen.

Pääosa Petri Aallon kirjassa julkaistuista postikorteista on noin sadan vuoden takaa. Siihen aikaan korttien lähettämiseen liittyi vielä sellaista arvokkuutta, jota nykyisin on vaikea edes kuvitella. Postin kulku oli arvossaan, eikä mitä tahansa kannattanut panna kuljetettavaksi.

Myöskään ihan mikä tahansa kuva ei kelvannut korttiin painettavaksi. Piti näyttää kaupungin parhaimpia puolia, vaurautta ja arvokkaita rakennuksia. Ei siis ihme, että postikorttien kautta kaupungista välittyy monumentaalinen, voisi sanoa jopa elämälle vieras tunnelma.

On siellä yhdessä kuvassa sentään pari poikaa leikkimässä Aurajoen rannalla. Muuten tuntuu siltä, että näillä kuvilla ei ole mitään tekemistä arkielämän kanssa. Ei sellaista ehkä ole reilua odottaakaan, koska se ei selvästikään ole kirjan tavoite. 

Joten: kaunis aikamatka menneeseen.

--
Petri Aalto: Turku vanhoissa postikorteissa. Turkuseura 2015.